Vieraskynä: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – mitä se on?

Maataloudella on monta roolia ilmastonmuutokseen varautumisessa

Maataloudella on ilmastonmuutoksen suhteen monta roolia. Suomen ilmastopaneeli on vuonna 2014 julkaistussa raportissaan listannut niitä kolme: Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuovat viljelyyn sopeutumistarpeita. Toisaalta maataloudessa muodostuu kasvihuonekaasupäästöjä. Kolmas rooli korostaa maatalouden tarjoamia ilmastoratkaisuja. Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia ilmakehään päästetyn hiilen sitojana maahan sekä uusiutuvan energian tuottajana, jotta fossiilienergiariippuvuudesta voidaan irtautua.

Think globally, act locally

Vuonna 2015 hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi. Sopimuksessa mainitaan, että tavoitteena on myös parantaa valtioiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen sekä edistää vähähiilistä kehitystä vaarantamatta ruokaturvaa. Suomessa on linjattu, että maatalouden päästövähennykset tulisi toteuttaa tavoilla, jotka eivät vaaranna kotimaista ruoan tuotantoa tai globaalia ruokaturvaa.

Ilmastonmuutos on yksi näkökulma, jota maatilan kehittämisessä mietitään. Ilmastonmuutokseen varautuminen on ikään kuin silmälasit, joiden läpi asioita tulee katsoa. Se ei ole erillinen, tekninen seikka, vaan ennemmin näkökulma muuhun kehittämiseen ja osa riskien hallintaa. Varautumisesta tilatasolla tekee haastavaa se, että emme voi tietää tulisiko jollakin alueella jonakin ajanjaksona varautua viljelyssä esimerkiksi kuivuuteen vai märkyyteen. Varautumisessa kannattaakin suosia toimia, jotka vähentävät haavoittuvuutta, auttavat riskien hallinnassa ja lisäävät muutoskestävyyttä, (eli resilienssiä). Maatilan ilmastonmuutokseen varautuminen voi siis olla toimia, jotka tuottavat muitakin hyötyjä ja joille ilmastoperuste voi olla lisäperuste. Näihin kuuluvat esimerkiksi maan kasvukunnon hoito, peltojen eloperäisen aineksen lisääminen (vaikka lannan, nurmen, viljelykierron tai maanparannusaineiden avulla) tai peltojen eloperäisen aineksen säilyttäminen (erityisen olennaista eloperäisillä mailla), typensitojakasvien hyödyntäminen, alus- ja kerääjäkasvit ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.

Koronakevät toi ilmastotiedonvälityshankkeelle kuperkeikan

Ilmastotiedonvälitystoiminnassa Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hankkeessa ytimessä ovat hanketreffit, työpajat ja seminaarit ja erilaisiin tapahtumiin osallistuminen. Keväällä 2020 livetapahtumat peruuntuivat ja hankkeen aiemminkin olemassa ollut webinaaritoiminta vahvistui hanke-esittelywebinaareilla.

Eräs peruuntuneista tapahtumista on IlmastoAreena. IlmastoAreenassa vuonna 2019 koettua mukavan välitöntä ja positiivista tunnelmaa jää tältä kesältä kaipaamaan. Vuonna 2019 IlmastoTorilla Luonnonvarakeskuksen teltalla käytiin keskusteluja mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maa- ja metsätalouteen.

Riitta Savikko

Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallisen koordinaatiohankkeen vetäjä.