Vieraskynä: Vanhoja oppeja, uusia oivalluksia

Asun, syön ja autoilen. Tavallisen tallaajan ympäristövaikutusten kolme suurinta.

Kuluttamallani ruoalla on yllättävän iso merkitys. Sillä mitä syön, ja sillä mitä en syö. Pois heittämäni ruoan – ruokahävikin – vaikutus on yllättävän iso. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on 20-25 kiloa henkilöä kohti, rahaksi muutettuna noin 100 euroa/henkilö. Yhteenlaskettuna Suomessa heitetään hukkaan 120-160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa. Kaikki hukkaan heitettyä työtä, materiaalia, energiaa ja turhaan tuotettuja hiilidioksiditonneja.

Järkevän ja ilmastoystävällisen ruokatalouden kulmakiviä ovat suunnitelmallisuus ja hyvä ruoka.

Ruoan vaikutusta ympäristöön voi vähentää lisäämällä kasvisten käyttöä, pienentämällä lihan osuutta ruokavaliossa, käyttämällä sesongin raaka-aineita ja lähellä tuotettua ruokaa sekä syömällä lautasen tyhjäksi ja käyttämällä tähteet seuraavan aterian valmistuksessa. Niin kuin mummo opetti. Ruoan ympäristökuormitus vähenisi jo sillä, että suomalaiset muuttaisivat ruokavalionsa ravitsemussuositusten mukaiseksi. Paitsi terveyttä edistävää, ravitsemussuositusten mukainen ruoka on myös ympäristön kannalta kestävää.

Mustillakin pilvillä on hopeinen reunus. COVID-19 on opettanut meitä ja olemme oppineetkin uusia toimintatapoja ja uutta varovaisuutta. COVID-19 saa meidät ymmärtämään ympäristön ja ihmisen vuorovaikutuksesta ja toivon, että siirrämme tämän ymmärryksen päätöksiin, joilla on vaikutuksia elinympäristöömme.

Kevään aikana oli aikaa olla kotona, arki piti saada rullaamaan joustavasti ja vapaa-aikaan piti löytää uusia virikkeitä. Mitä siitä seurasi? Kotona vietetty arki lisäsi ruoan valmistusta ja ateriointia kotona, se vähensi kauppareissujen määrää ja lisäsi tietoa sekä taitoa käyttää kotiin hankitut raaka-aineet hyödyksi mahdollisimman tarkoin. Ruokaa ei heitetä roskiin vaan se syödään. Samalla ostokset siirtyivät verkkoon ja se lisäsi puolestaan suunnitelmallisuutta ostosten teossa. Kotien ruokatottumuksista ja hankinnoista tuli pakostakin ympäristön kannalta järkevämpiä ja samalla myös vähäjätteisempiä.

Kuluttajaliiton Aula Researchilla teettämän kuluttajaselvityksen (n = 1109) mukaan jopa 26 % vastaajista sanoo kotitalouden ruokahävikin vähentyneen. (Kuluttajaliitto, tiedote 13.5.2020)

Ruoka ja järki asuvat nyt samassa taloudessa, kun on aikaa olla kotona: https://www.martat.fi/aikaa-olla-kotona/

Ilona Suppanen

Kirjoittaja on Pohjois-Pohjanmaan marttojen hallituksen puheenjohtaja.